Yrittäjyyttä sieltä täältä

Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Tulevaisuuttaan pohtiessa nuoret ovat alkaneet miettiä myös yrittäjyyttä yhtenä työllistymisen vaihtoehtona. Kansainvälisen GEM-tutkimuksen (Global entrepreneur monitor) mukaan suomalaisnuorten halu perustaa yrityksiä on kasvanut nopeasti. Kun vuonna 2003 suomalaisista 18-24 vuotiaista ainoastaan 1,4% arvioi perustavansa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana, niin samainen prosentti vuonna 2015 oli noin 20.  Tänä päivänä prosentti lienee jo lähellä 25:tä.

Syitä tähän on varmasti monia. Voi olla, että nykyisin nuorille ei löydy automaattisesti työpaikkaa opiskelujen jälkeen, jolloin yrittäjyys tulee varteen otettavaksi vaihtoehdoksi. Mutta enemmänkin syy lienee muutos ajattelussa yrittäjyyttä kohtaan. Nuoret ottavat yrittäjyyden tietynlaisena projektina, joka ei välttämättä kestä koko työuraa, vaan oman aikansa, kunnes vaihtuu uuteen projektiin. Osansa on varmasti myös yrittäjyyskasvatuksella, jota on tarjolla eri muodoissaan enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi meillä Suonenjoella yrittäjyyskursseja on pidetty viime vuosina sekä yläasteella että lukiossa. Edellinen lukion yrittäjyyskurssi pidettiin yhteistyössä paikallisten leijonien kanssa heidän 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Leijonissa on paljon yrittäjiä ja yritysten johtotehtävissä olevia, joten nuoret saivat hyvää oppia käytännössä, mitä se yrittäjyys on. Malleja yrittäjyyskursseihin on varmasti monia ja niitä olisi hyvä kerätä vaikkapa MicroEntre-alustalle hyvinä käytänteinä. Näin vältettäisiin sen kuuluisan pyörän keksiminen aina uudestaan.

Mutta täytyy muistaa myös se tärkeä seikka, että yli puolet yrittäjistä on yli 50-vuotiaita, joilla on parhaimmillaan jo vuosikymmenien kokemus yrittäjyydestä. Nämä yrittäjät ovat tärkeä kivijalka kansantaloutemme rakenteissa ja lisäksi parhaimmillaan loistavia tutoreita nuorille yrittäjille. Tulevaisuuden suuria haasteita onkin, kuinka saisimme näiden yrittäjien tietotaidon siirtymään nuoremmille sukupolville. Maassamme on tällä hetkellä useita hankkeita tai kuntarahoitteisia asiantuntijoita vauhdittamassa omistajanvaihdoksia. Vaikka nämä toimijat tekevät hienoa työtä ja saavat aikaan tuloksia, tuntuu siltä, että liian moni hyvä yritys joutuu lopettamaan jatkajan puuttumiseen. Meillä Pohjois-Savossa seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee arviolta 1250 yritystä myyntiin, joka tarkoittaisi 125 yrityskauppaa vuosittain. Jos näistä vaikka puolet 60% jäisi toteutumatta, niin mitä se tarkoittaisi työllisyysmielessä suoraan ja välillisesti?

Yrittäjyydessä tärkeää on markkinointi. Viime aikoina, kun olen seurannut erilaisia markkinointikampanjoita, niin silmiini on pistänyt kaksi erilaista tapaa houkutella asiakkaita. Kun haluat nuoria paikalle, hommaa paikalle tubettaja, jolla on valmiiksi jo 300 000 seuraajaa. Kun haluat meidät muut paikalle, tarjoa….ämpäri. Kaksi erilaista markkinointitapaa, mutta molemmat toimivat.

Lopuksi tosi tarinaa luopumisen tuskasta ja luottamuksesta seuraavaan sukupolveen. Olipa Lapissa palvelualan yritys, jota johti rautaisella otteellaan 96-vuotias teräsrouva. Yritysneuvoja meni käymään yrityksessä, eikä voinut olla kysymättä, oliko yrittäjä harkinnut kaupan siirtämistä seuraavalle sukupolvelle, joka myös työskenteli kaupassa. Tähän teräsrouva arvuutteli omistajanvaihdoksen ajankohdasta epäillen, että onkohan pojalla vielä kokemusta riittävästi, että pystyisi kauppaa pyörittämään. No, poika oli 73-vuotias.

On tärkeää pohtia asioita huolellisesti ja eri näkökulmista, mutta ehkä se vastuun antaminen nuoremmillekin joskus kannattaa…

 

Olli Kokander

Elinkeinoasiamies

SavoGrow/ Suonenjoki

 

 

 

kommentointi suljettu.