Voiko yritystoiminta auttaa kuihtuvia alueita?

Onko Suomen tulevaisuus sitä, että harvaan asutuista alueista tulee asumattomia? BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”. Suomesta löytyy tosin kunta, joka kutistuu vielä Puolankaakin nopeammin. Ennusteiden mukaan osa Suomen pienistä kunnista menettää yli puolet asukkaistaan vuoteen 2040 mennessä (HS, 19.11.2019).

Tälle vääjäämättömälle kehitykselle on löydettävissä useita syitä, jotka vaihtelevat sen mukaan keneltä asiaa kysyy. Tosiasia on, että syntyvät ikäluokat pienenevät. Ennusteen mukaan voidaan olettaa, että 20 vuoden päästä kaikki voidaan kouluttaa maistereiksi. Tämä sillä edellytyksellä, ettei yliopistojen lukumäärään puututa. Opiskelupaikka on tärkeä peruste nuorisolle hakeutua kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin. Siis paikkoihin, joihin myös työpaikat keskittyvät. Toisaalta niihin työpaikkoihin, joita on jo tällä hetkellä avoimena harvaan asutuilla alueilla ei tahdo löytyä osaavia tekijöitä. Tämän seurauksena harvaan asuttujen alueiden yritysten toimintaedellytykset vaikeutuvat ja mahdollinen kasvu jää pelkäksi haaveeksi.

Jotain tarvis tehdä, sillä vuosi 2040 ei ole kaukana. Miten yritykset voivat ottaa osaa näihin talkoisiin?

Viime aikoina yleiseen keskusteluun on noussut myös yrityksen rooli osana hyvinvointivaltion rakenteita. On esitetty kysymys: voiko yrityksen tehtävä olla muutakin kuin tuottaa voittoa omistajilleen? Toisaalta, miten yritysten voitontavoittelu jatkossa onnistuu, jos kulutuksen kasvuun pohjautuva talousajattelu on tulossa tien päähän. Tästä seuraa verotulojen lasku, joka rapauttaa kuntataloutta ja vaarantaa elinvoimatekijöiden ylläpidon. Tämä kehitys asettaa haasteita niin kuntien ja kaupunkien päättäjille kuin yrityksien toimivalle johdollekin.

Perinteiset taloustieteilijöiden käsikirjan ohjeet eivät enää vuoden 2008 talouskriisin jälkeen ole olleet ajan tasalla. Kuluttajien ostokäyttäytyminen saa uusia muotoja ja niiden vaikutukset ovat jo näkyvissä. Kulutuksen ja inflaation kasvun vipuvarsi on taittunut ja Suomen talouden ennustetaan hiipuvan pitkäksi ajaksi - sentään - noin yhden prosentin tuntumaan. OP-ryhmä tosin tiedotti tiistaina (HS, 19.12.), että Suomen kansantalouden suhdanne nousee 1,4 prosenttiin aikaisemman 1,2 prosentin sijaan. No kasvua se on 0,2 prosenttiyksikköäkin.

Miten vältämme tilanteen, jossa meidän pitää muuttaa kehä kolmosen sisäpuolelle? On positiivista, että nuoret pitävät yrittäjyyttä todellisena uravaihtoehtona. Lisäksi työn tekemisen muodot sekä nuorten toiveet työn luonteesta ovat muuttuneet. Enää ei riitä, että samoja töitä tehdään samalle työnantajalle kaukana tulevaisuudessa häämöttävään eläkeikäään asti. Työn pitää olla hauskaa ja sillä pitää olla tarkoitus, joka voi olla vaikkapa pelastaa maailma. Myös työn tekemiseen on tullut uusia mahdollisuuksia kuten etätyömahdollisuus, halu tehdä projektiluontoisia toimeksiantoja sekä kevytyrittäjyys.

Miten työnantajayrittäjät ovat valmistautuneet ja huomioineet nuoret työntekijät?

Osa yrityksistä on valitettavan huonosti valmistautunut. Televaisuuden näkymät ovat haasteellisia, mutta ne pitää kääntää mahdollisuudeksi. Tässä on mikro- ja pienyritysten tilaisuus, joka kannattaa käyttää. Vakiintuneet, nykytilanteessa huonosti toimivat menetelmät kannattaa uudistaa. Työn voi aloittaa vaikkapa yrityksen julkisuuskuvan uudistamisella. Milloin esimerkiksi yrityksen verkkosivut on viimeksi päivitetty tai onko niitä edes olemassa? Onko yrityskuva sellainen, että lähialueen työvoima haluaa tulla yritykseen töihin?

Seuraavaksi olisi hyvä miettiä miten jo töissä olevat nuoret saadaan pidetty töissä. Palkan nostaminen ei ole aina paras keino. Mitäpä, jos henkilön toimenkuvaa voisi monipuolistaa ja tarjota uusia haasteita. Voisiko yritykselle tärkeille henkilöille tarjota esimerkiksi osakkuutta? Nuorista varmasti löytyy yrittäjäasennetta, jos sille annettaan mahdollisuus. Voiko yrityksen sosiaalisen vastuun suunnata paremmin, kuten tarjoamalla alueen nuorille mahdollisuuden toteuttaa unelmia.

Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä
TkT Kai Hänninen

kommentointi suljettu.