VALTUUTTAVAN JOHTAMISEN VOIMA PERHEYRITYKSESSÄ

Olen kolmannen vuoden tohtoriopiskelija, ja tutkin väitöskirjassani johtajana kasvamista Pohjanmaalla menestyneissä perheyrityksissä. Olen aloittanut loppiaisen jälkeen MicroENTREllä projektitutkijana Luovat Ratkaisut -projektissa. Kiinnostukseni perheyritysten johtamisen tutkimukseen on kasvanut ”syödessä” ja olen löytänyt uusia kiinnostavia tutkimuspolkuja aiheeni ympäriltä. Tutkimukseni haastattelujen kautta olen saanut paljon käytännön viisautta johtamisesta ja yrittäjyydestä. Haastattelin tutkimustani varten 27 omistaja- ja ammattijohtajaa kolmessa Pohjanmaalla menestyneessä perheyrityksessä.

Eräässä tutkimukseeni osallistuvassa perheyrityksessä mainittiin, että yrityksen valtuuttava johtaminen on kenties syntynyt johtamisen puutteesta? Totta tai ei, tämän ajatuksen takana piilee varmasti vanha viisaus. ”Jos annat ihmiselle kalan, hän on kylläinen päivän. Jos opetat hänet kalastamaan, hän on kylläinen lopun elämäänsä.” Kaikissa tutkimukseni yrityksissä keskiössä oli ihminen; ihmiseen luotettiin ja hän sai vapauden lisäksi myös vastuun ja arvostuksen. Mitä ihmiselle yleensä tapahtuu, kun hänelle annetaan vastuu? Se motivoi yrittämään parastaan ja luo halun olla luottamuksen arvoinen.

Tutkimukseni perheyrityksissä oli erittäin vahva organisaatiokulttuuri, joka rakentui vankalle, omistajien luomalle arvopohjalle. Myös tunteet nousivat esille; tunteiden kautta johdettiin (tiedostamatta tai tietoisesti) ja monissa paikoin myös johtajien työhön suhtautumisessa tunteet nousivat esille. Johtamisen polulla oli myös vastustajia, auttajia, johtajuuteen vaikuttaneita muita subjekteja ja säröjä, joiden avaamiseen keskityn analyysissä.

Narratiivinen eli tarinallinen tutkimusmenetelmä tarjoaa monia mahdollisuuksia käsitellä aineistoa ja omien valintojen pohtimiseen on kannattanut varata aikaa. Aineistoni johtajatarinat olivat myös elämäntarinoita, jotka sisälsivät monia kertomuksia matkalta, johtajana kasvamisen tieltä. Johtajat kertoivat omista oppiläksyistä, kohtaamisista, virheistä ja onnistumisista avoimesti ja tästä olen nöyrän kiitollinen. Ehkäpä kerron myöhemmin joitakin osia johtajien tarinoista tässä blogissa.

Tutkimuksessani moni ammattijohtaja ei ollut erityisesti pyrkinyt johtaja-asemaan, vaan kunnianhimo ja halu tehdä hyvää tulosta olivat vieneet johtajan paikalle. Silti olen yhä hämmästynyt siitä intohimosta, miten myös ammattijohtajat suhtautuivat työhönsä yrittäjämäisesti. Onko kyse yksilön henkilökohtaisista ominaisuuksista ja/tai organisaatiokulttuurin vaikutuksesta? Uskon, että yrittäjämäisen työotteen takana on ainakin vapauden ja vastuun antaminen, luottaminen ja arvostaminen. Johtajuus ei kasva sellaisessa ympäristössä, jossa epäonnistumisen ja virheiden pelossa ei anneta vastuuta. Ettei nyt vain mitään sattuisi!

 

 

 

 

 

 

 

Heli Kurikkala, projektitutkija, MicroENTRE

kommentointi suljettu.