TUKEA YRITTÄJILLE – KORONATILANTEESSAKIN, JA ETENKIN SILLOIN !

Koronatilanne on vaikuttanut elämäämme nyt jo reilun vuoden ajan, jossain muodossa meihin kaikkiin – suoraan itse COVID-19 kokemalla tai sen välilliset vaikutukset kohtaamalla halusimmepa sitä tai emme.

Yritysten osalta koronatilanne on iskenyt etenkin ravintola-, majoitus-, taide-, viihde-, virkistys- ja tapahtuma-alaan sekä henkilöliikenteeseen, koulutukseen ja osaan kaupasta. Vähinten kriisistä on kärsinyt toistaiseksi rakennusala, joka sekin on saanut osansa liiketoiminnan heikennyksistä.

Tuoreen valtakunnallisen Yrittäjägallupin (17.-24.2.2021, N = 1114 pk-yritystä, virhemarginaali 3,1 %) mukaan 63 % yrittäjistä kertoo yrityksensä kärsivän koronakriisistä edelleen. Tilanne on parantunut syksystä vain vähän. Gallupin mukaan 53 %:lla yrityksistä myynti on vähentynyt, 22 %:lla vähennys on ollut yli 30 %; koronatukien yleisenä edellytyksenä ollut vähintään 30 % liikevaihdon lasku. Yrityksistä 13 % on maksuvaikeuksissa, 10 % pohtii lopettamista ja 5 % kokee konkurssiuhkaa. Kriisiyrityksiä on vajaa 15 % koko yrityskentästä.

Heikentyneeseen tilanteeseen on reagoitu yrityksissä mm. kustannuksia karsimalla. Niistä kustannuseristä on luovuttu, jotka eivät ole aivan välttämättömiä. Maksuille (verot, vuokrat, YEL, lainojen lyhennykset, jne.) on pyritty mahdollisuuksien mukaan sopimaan maksuvapaita ajanjaksoja tms. järjestelyjä ja alennuksia. Lisärahoitukseen on turvautunut em. gallupiin vastanneista yrityksistä 14 %.

Henkilökulutkin ovat joutuneet tarkasteluun. Yrittäjägallupin mukaan 18 % yrityksistä on toteuttanut lomautuksia. Irtisanomisia on toteuttanut vain 6 % yrityksistä. Tilapäisiä palkanalennuksia on gallupin mukaan tehty 18 %:ssa yrityksistä, etenkin pääkaupunkiseudulla. Yrittäjien osalta palkan/ yksityisottojen alentumisista ei ole tietoa, mutta yleisesti näistä on joustettu ensimmäisten kustannuserien joukossa. Osa yrittäjistä onkin yritystoiminnan täysin pysähdyttyä tai merkittävästi heikennyttyä hakeutunut korona-ajan poikkeustoimin järjestetyn yrittäjien työmarkkinatuen piiriin toimeentulostaan ja henkilökohtaisista kuluistaan selvitäkseen; nyt 31.3.2021 voimassaolevaa tukea jatketaan 30.6.2021 asti https://www.kela.fi/tyottomyysturva-yrittaja.

Apua yritystuista

Yritysten ahdinkoa on pyritty valtiovallan taholta helpottamaan mm. rahallisilla tuilla tavoitteena pitää yritykset hengissä koronatilanteen yli sekä säilyttää niiden työllisyysvaikutus. Lisäksi tuilla on pyritty ohjaamaan yrityksiä kehittymään paremmin koronatilanteeseen ja sen jälkeisiin tilanteisiin sopiviksi ja muutoinkin häiriötilanteita paremmin hallitseviksi ja niihin paremmin sopeutuviksi.

Alkuvaiheen koronatukia, jotka keskittyivät yritysten liiketoiminnan kehittämisen rahoittamiseen, myönsivät Business Finland ja Ely-keskukset. Tukia kritisoitiin väärällä ajoituksella, ensin olisi tullut varmistaa yritysten maksukyky, sekä sillä, että yrityksillä ei ollut mahdollisuuksia panostaa kehittämiseen akuutin kassatilanteen puristuksessa ja mm. digitalisaatiota hyödyntävä tms. kehittäminen ja toimintatapojen uudistaminen palveli osaa toimialoista muita heikommin tai ei lainkaan.

Jo alkuvaiheeseen odotettuja ja em. tukia seuranneita kustannusten osittaiseen korvaamiseen perustuvia tukimuotoja on puolestaan kritisoitu sillä, että ne ovat kohdelleet yrityksiä eri tavoin ja epätasa-arvoisesti mm. yritystoiminnan laajuudesta, toimialoista, yhtiömuodoista, sesonkivaihteluista sekä kustannus- ja rahoitusrakenteista riippuen. Lisäksi on koettu, että tukiehdot ovat rankaisseet pyrkimyksistä edes osittain korvata menetettyjä myyntituottoja, etenkin jos liikevaihdon lasku on toimenpiteiden ansiosta jäänyt alle tukien vaatiman 30 %:n ja tästä huolimatta liikevaihto ei ole kattanut kuluja, ja toisaalta tukia ovat saaneet paremmin ne yritykset, jotka ovat väliaikaisesti laittaneet toimintansa tauolle. Tukiehtoja on pyritty eri vaiheissa kehittämään paremmin yritysten tilanteisiin soveltuviksi. Em. kuvastaa osin mm. se, että Valtiokonttorin kautta kanavoidun kustannustuen 1. haussa hakemuksista hylättiin jopa 73 % ja 2. haussa hieman vähemmän, 62 %. Huhtikuussa käynnistyvän 3. haun ehtoja ei ole vielä vahvistettu, mutta niiden odotetaan vastaavan aiempaa paremmin yritysten tarpeita.

Yrittäjägallupin tulosten mukaan suoraa julkista tukea kertoo tarvitsevansa 32 % vastaajista. Luku on hieman pienentynyt syksystä, mutta maaliskuussa näkymät ovat jälleen synkistyneet koronatilanteen heikkenemisen vuoksi ja mm. alkanut sulkutila uhkaa muuttaa kehityssuuntaa.

Yrittäjät voivat saada mm. kustannustuista ja muista ajankohtaisista korona-asioista neuvontaa ’Alueesi korona-apu’-verkostosta, jossa on mukana kuntien, Uusyrityskeskusten, elinkeino- ja kehitysyhtiöiden ja yrittäjäjärjestön ammattilaisia; https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle/a/usein-kysytyt-kysymykset-ja-neuvonta/alueellinen-neuvonta/alueesi-korona-apu-623428#

Neuvonnassa yrittäjiä autetaan muodostamaan kokonaiskuva yrityksen taloustilanteesta, arvioimaan kassavirran tilannetta ja riittävyyttä sekä löytämään ja hakemaan oikeat tuet. Lisäksi käydään läpi tarvittavia toimenpiteitä kuten maksuaika- ja rahoitusjärjestelyjä. Neuvonta on maksutonta. Verkostossa toimii tällä hetkellä 600 neuvojaa. Toiminta alkoi viime vuonna vauhdikkaasti, sillä jo kesäkuun loppuun mennessä verkoston kautta oli annettu yli 30 000 neuvontakertaa. Tällä hetkellä määrä on noussut 50 000:een.

Tukea verkostoista

Koronatilanne ja etenkin sen pitkittyminen on tuonut esille muunkin kuin rahallisen tuen tarpeen.

Yrittäjien ohella myös muu organisaatio tarvitsee tukea. Yritykseen mahdollisesti liittyvät ongelmat sekä yritykseen ja koronatilanteeseen liittyvä epävarmuus voivat aiheuttaa ahdistusta.

Lisäksi etätyö on monin paikoin jatkunut jo yli vuoden. Siirtymä tähän on voitu tehdä pikavauhtia. Vaikka alkuhämmennyksen jälkeen kaikki tuntuisi toimivan hyvin, etätyön nurjat puolet pyrkivät esiin ja voivat myös aiheuttaa ahdistusta ja vaikuttaa työtehoon ja -kykyyn. Koko organisaatio vaatii yhteydenpitoa, hyvää johtamista ja tiimihenkeä, normaalitilannettakin enemmän.

Työterveyslaitoksen viime vuonna teettämän Miten Suomi voi? -seurantakyselyn mukaan etätyö on ainakin vielä viime vuonna toiminut pääsääntöisesti hyvin; https://www.ttl.fi/katsaus-korona-ajan-etatyo-sujunut-paasaantoisesti-hyvin/

TTL on myös koonnut ohjeita etätyön kehittämiseen; https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-etatyohon

Koronatilanteen pitkittyminen ja siihen liittyvän epävarmuuden sietäminen on alkanut syödä yhä useampien yrittäjien sietokykyä. Yritysneuvontaan tulee epätoivoisia yhteydenottoja. Yrittäjät kokevat, että liiketoiminta halutaan sulkea hinnalla millä hyvänsä terveysturvallisuuden huomioonottamisesta huolimatta. Epäselvä tiedottaminen ja sulkutoimet aiheuttavat suuttumusta. Yrittäjät myös kokevat, että liiketoimintaa ei voi rakentaa tukitoimien varaan.

Yrittäjien jaksamisen tukemiseen on herätty mm. yrittäjäjärjestöissä ja muissa yrittäjien verkostoissa. Alueellisesti onkin käynnistetty erilaisia yritysyhteistyömuotoja ja hankkeita nimenomaan yrittäjien jaksamisen tukemiseksi. Näistä kannattaa ottaa selvää mm. em. oman alueen korona-apu -verkoston yhteyshenkilöiltä. TTL on koonnut ohjeita myös yrittäjille https://www.ttl.fi/yrittaja/yrittaja-huolehdi-itsestasi/

Paras apu niin yritysten kuin henkilöidenkin tilanteeseen olisi kuitenkin pandemiavaikutusten hellittäminen ja elämän jonkinasteinen normalisoituminen, vaikkapa ns. uuteen normaaliin perustuen. Tämän ansiosta epävarmuuskin alkaisi hellittää ja ennustettavuus parantua.

Toivorikasta ja aurinkoista kevättä toivottaen

Merja Majanen

yrityskehittäjä, Business Rovaniemi, Rovaniemen kaupungin elinvoima- ja yrityspalvelut

merja.majanen@rovaniemi.fi

Comments are closed.