SavoGrow -ydinryhmätapaaminen Pielavedellä

Kartta latautuu...

Päiväys ja aika
30.11.2017 klo 18:00 - 20:00

Tapahtumapaikka
Metalpa Oy


(Suonenjoki, Rautalampi, Pielavesi, Keitele, Vesanto, Tervo) -alueiden ydinryhmätapaaminen Pielavedellä 30.11.2017

Isäntäyritys: Metalpa Oy ja yrittäjäpari Pasi ja Alla Räisänen
Teema: Osaavan työvoiman saaminen, rekrytoinnin haasteet

http://www.metalpa.fi/

 

Nuori metallialan yritys Metalpa oy sekä sen nuori yrittäjäpari Pasi ja Alla ovat saaneet jo hyvän jalansijan toimialalla rohkean markkinoinnin ansiosta. Yritys on erikoistunut vaativiin hitsaustöihin valmistaen haponkestävistä, ruostumattomista, duplex- ja muista erikoismateriaaleista prosessiputkistoja, putkistoesivalmisteita ja painelaitteita. Yritys tarjoaa asiakkailleen myös teollisuusputkistojen ja koneosien asennuspalveluja,   koneistourakointia sekä  teollisuuden kunnossapitoa. Lisäksi käytössä on laaja ja tarkoin valikoitu yhteistyöverkosto.

 

Metalliala on yksi niistä toimialoista, joka kärsii osaavan työvoiman saannin vaikeuksista. Tuntuu siltä, että etenkin nuoret ja nuoret aikuiset eivät ole motivoituneita ja halukkaita työllistymään alalle. Syitä on monia ja esim. vanhat mielikuvat alasta vaikuttavat  voimakkaasti.  Lisäksi metallialan ammatteihin valmistava koulutus on vähentynyt radikaalisti. Mikäli yritys sijaitsee vähänkin “syrjässä”, niin matkustus- ja muuttohalukkuutta ei tunnu löytyvän. Metalpa on viime aikoina turvautunut ns. rekrykoulutuksiin, mutta hakijamäärät ja lopulliset koulutukseen osallistujat ovat harmillisen vähissä.

 

Poikkeuksellisesti illan alustus sisälsi pp-esityksen johtuen mm. kuviosta, joka olisi ollut vaikea avata ilman kuvaesitystä. Esitykseen on koottu sellaista tietoa, mikä auttaa ymmärtämään eri työelämäsukupolvia ja niiden asennoitumista ja motivaatiota työntekoon. Seuraavassa linkissä illan kalvosetti:

Rekrytoinnin haasteet

 

MISTÄ ON KYSYMYS KUN TYÖ EI KELPAA?

Oleellista on ymmärtää, että kunkin hetken yhteiskunnallinen ilmapiiri ja vallalla oleva muutos vaikuttavat etenkin nuorten ihmisten maailmankuvan muodostumiseen, käsitykseen omasta itsestä suhteessa yhteiskuntaan, arvoihin ja asenteisiin. Digitalisaatio ja koko maailman tuleminen äärelle – puhelinten muodossa aivan liki – on tuonut oman lisämausteensa ihmisten toimintaan ja ajattelumalleihin. Tietynlainen lifestyle-ajattelu, viihteellisyyden räjähdysmäinen kasvu ja saatavuus sekä merkityksen ja hyväksynnän hakeminen verkostoista ja somekumppaneista vähentää mm. kiinnostusta työn tekemiseen ja urakehitykseen. Kattava sosiaaliturva edesauttaa sitä, että työn tekeminen jää helposti sijalle kaksi.

 

Y JA Z-SUKUPOLVET TYÖELÄMÄSSÄ

Niin sanotun Y-sukupolven työntekijät (1980-1995 syntyneet) haastavat esimiehensä vaatimalla tältä paljon jatkuvaa palautetta sekä työntekijän henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet huomioon ottamista.  Työyhteisön tulisi olla sellainen, jossa saa olla oma itsensä ja jossa tuetaan ja autetaan toisia. Töissä pitäisi olla  kivaa, joustavuutta, hyvää henkeä, yhteen hiileen puhaltamista, vaihtelevia työtehtäviä sekä mahdollisuus kehittymiseen ja oppimiseen. Y-sulkupolvi on nähnyt  vaurauden, mutta myös 1990-luvun laman vaikutukset. Lamasta johtuneet irtisanomiset ja lomautukset ovat viestittäneet Y-sukupolvelle, etteivät organisaatiot voi aina huolehtia omistaan ja saanut Y-sukupolven pohtimaan, miksi sitoutua työpaikkaan, kun työnantajakaan ei sitoudu heihin? Työpaikan sijasta Y-sukupolvi sitoutuu itse työtehtävään, esimieheen ja työtovereihin.

 

Z-sukupolven (1995-2010 syntyneet)   arvioidaan eroavan merkittävästi aikaisemmista ikäluokista etenkin suhtautumisessa elektroniikkaan. Sukupolvi on  syntynyt maailmaan, jossa elektroniikka on kaikkialla. He käyttävät sitä rutiininomaisesti ja heitä on vaikea yllättää uusilla innovaatioilla. Z-sukupolvi on verkon välityksellä  yhteyksissä ihmisiin ympäri maailmaa nuorempina kuin aikaisemmat sukupolvet, joka puolestaan näkyy etenkin englannin kielen hyvänä hallintana. Zetoista kuitenkin tiedetään vielä hyvin vähän. He ovat kirjoittamaton lehti ja kukaan ei vielä  oikein tiedä, mitä sieltä on tulossa etenkin työelämään liittyen. On ennustettu, että z-sukupolvi nostaa arvoon  downshiftaamisen eli elämän kohtuullistamisen. He elävät ilmapiirissä, jossa jatkuvaa taloudellista kasvua ei enää voi pitää itsestään selvänä.  Nyt ovat vallalla hidastaminen ja luomu. Talouden ylivaltaa paheksutaan. Konservatismi nostaa päätään ja onkin mielenkiintoista, alkaako työntekoon motivoituminen muuttua jollain tavoin?
.

Illan teemasta nousivat esiin seuraavat viisi pointtia:

  1. mielikuvat toimialasta ovat vanhentuneita ja  vaikeasti muutettavissa. Myös oppilaitoksilla on vastuu kertoa ja osoittaa oikeaa mielikuvaa opiskelijoille esim. yritysvierailuilla ja tiiviillä työelämäyhteistyöllä.
  2. tuleva ammatillisen koulutuksen reformi ei välttämättä paranna tilanne, päinvastoin. Reformissa yrityksille siirtyy huomattava vastuu opiskelijan perehdyttämisestä ja opetuksesta ja voidaankin kysyä, mistä yritys ottaa sen ajan?
  3. yrityksen nettisivuilla tulisi huomioida myös työnhakijoiden näkökulma. Mitä nettisivut kertovat työpaikasta potentiaaliselle työnhakijalle: kuvia työtavoista, videoita, työntekijöiden haastatteluja. Yhtenä verkkosivujen alasivuna tulisikin olla “avoimet työpaikat”, “rekrytointi” tai “jätä avoin hakemus.”
  4. rekrytointikäytännöt muuttuvat ja etenkin nuoret käyttävät eri kanavia kuin iäkkäämmät työnhakijat. Nuoret tavoittaa paremmin somekanavien kautta (työpaikkailmoitukset Facebookissa, Instagramissa ja You Tubessa tai yrityksen nettisivuilla).
  5. näillä näkymin on ilmeisesti hyväksyttävä vallalla oleva trendi: nuoria ei ala kiinnosta ja niistä harvoista, jotka yritys löytää, on pidettävä kiinni kynsin hampain ja ylläpidettävä heidän motivaatiota mm. eri palkitsemisen keinoin.

 

Kuvassa Metalpan yrittäjäpari Pasi ja Alla Räisänen:

 

Tämän tapahtuman ilmoittautuminen on suljettu.