Stora Nolia –messut: ”Mitä näiltä messuilta ei löydy, sitä ei tarvita”

Vietimme 15 hengen porukalla kaksi päivää Ruotsin suurimmilla yleismessuilla, joilla kävijämäärät nousivat yhdeksän päivän aikana jopa 100 000 kävijään. Noin 500 näytteilleasettajaa keräsivät messujen aikana liikevaihtoa arviolta 45 miljoonaa kruunua. Messut jakautuivat useisiin eri tuoteryhmiin, joille oli omat alueensa tai hallinsa. Näitä kategorioita olivat koti ja rakentaminen, ruoka ja juomat, muoti ja design, hyvinvointi ja terveys, teknologia ja autot, matkailuautot ja –vaunut, ulkoilu ja vapaa-aika sekä yhteiskunta ja liiketoiminta.

 

 

Koska alue oli suuri, oli nähtävääkin paljon. Viiden messuhallin lisäksi myös alueen ulkoalueet olivat näytteilleasettajien tehokkaassa käytössä. Messujen antia voisi kuvailla yhdistelmäksi maatalousnäyttelyä, antiikki-kirppistä, rakentajamessuja, käsityömarkkinoita ja taivaalliselta tuoksuvaa kauppahallia. Nähtävää ja koettavaa oli uskomattoman paljon. Yksi päivä ei olisi millään riittänyt käymään kaikkea tarjontaa läpi. Kuulimmekin, että osa kuluttajista tulee paikalla matkailuautoillaan ja viettävät useamman päivän alueella, jotta saavat tehtyä kaikki tarvittavat ostokset. Messulipulla, jonka hinta oli 150 kr eli vajaa 15 euroa, voi käydä vaikka kaikkina messujen yhdeksänä päivänä alueella. Se houkuttelee osaltaan asiakkaita viipymään tapahtumassa useamman päivän ajan ja kannustaa myös yrityksiä osallistumaan messuille.

 

Kuva: Puutalorakentajat Timo Vähäkuopus (Timpan kurkihirsi) ja Jukka Mursu (Muovitontalo.fi) tutustumassa rakentaminen –osaston tarjontaan. 

 

Messujen anti tuntui jakavan vierailevien yrittäjien keskuudessa mielipiteitä. Toiset yrittäjät kokivat Stora Nolian juuri oikeiksi messuiksi heidän tuotteitaan ajatellen ja varasivat jo paikkansa ensi vuoden messuilta. Toisille messujen anti oli enemmänkin verkostoitumista toisten mukana olleiden yrittäjien kanssa. On myös huomioitava, että Stora Nolia -messut ovat ns. kuluttajamessut.

”Stora Nolia oli hyvä reissu. Toimii varmaan jatkossakin tuollaisenaan tarjottavana mikroyrittäjille, kun näkee messut ja pääsee samalla verkostoitumaan muiden pohjoissuomalaisten yrittäjien ja toimijoiden kanssa.” –yrittäjä.

Mielestämme messuja voi pitää paikkana, jossa on loistava tilaisuus testata suhteellisen helposti oman tuotteen tai palvelun toimivuutta Ruotsin markkinoilla. Samalla tulee testattua omaa ruotsin kielen taitoa. Messuilla nimittäin ei juurikaan puhuttu muita kieliä. Ennen messuja olisi myös hyvä hieman tutustua naapurimme omaan ostokulttuuriin. Paikalla olleiden suomalaisten yrittäjien mukaan kuluttajat tulevat messuille ostamaan, ei niinkään katselemaan, eli” diskuteeraamista” on edessä.

 

Kuva: Hetki ennen kotimatkaa 🙂

 

Koska nähtävää ja koettavaa oli niin runsaasti, ajattelimme kerätä tähän messujen TOP5 -tärpit kaikille näitä messuja suunnitteleville yrittäjille.

1.       Paikalla on paljon ihmisiä niin kävijöinä kuin näytteilleasettajinakin, eli pohdi, miten erotut muista. Pikaisella vilkaisulla eniten kävijöitä näytti olevan heillä, joilla oli järjestettynä jotain interaktiivista toimintaa ja/tai oman tuotteen / palvelun esittelyä.

2.       Osa yrittäjistä kertoi tekevänsä 50-80% vuotuisesta liikevaihdosta messuilla, joten varaudu ottamaan mukaan paljon tuotteitasi.

3.       Hanki osastollesi ruotsia puhuva myyjä /myyjiä. Ole kuitenkin myös itse paikalla/tavoitettavissa.

4.       Huomasimme, että suuresta ruokahallista puuttui luonnontuotealan yrittäjiä. Löysimme pitkän kiertelyn jälkeen vain yhden tyrnimarja-alan yrittäjän, joten tässä voisi olla saumaa alan toimijoille erottua joukosta.

5.       Messuosasto pitää varata hyvissä ajoin. Sisätilojen osastoille on sitouduttava koko messujen kestoajaksi, ulkotiloja voi varata myös lyhyemmäksi aikaa.

 

Messut järjestetään joka toinen vuosi Piteåssa ja joka toinen vuosi Umeåssa. Paikalla olleet suomalaisyrittäjät kertoivat, että messuosastovaraukset on syytä tehdä hyvissä ajoin, mieluiten heti edellisten messujen päätyttyä. Myös majoitusvaraukset ja muut mahdolliset oheispalvelut pitää varata ajoissa. Majoitusta varten osalla yrittäjistä oli matkailuautot tai -vaunut, joissa myös myyntituotteet kulkeutuivat samalla messupaikalle. Lähes viidensadan näytteilleasettajan joukossa oli vain kourallinen suomalaisia yrityksiä, joten sekaan kyllä sopii!  Messuilla toimineet yrittäjät pitivät messuosastojen hintaa kohtuullisena ja asiakasmäärää paljon suurempana kuin millään messuilla Suomessa. Matkalla mukana olleet yrittäjät totesivat, että heidän omat tuotteensa ovat täysin kilpailukelpoisia Ruotsin markkinoille. Yhteinen messuosasto saman alan toimijoille voisi olla ensikertalaisille hyvä ratkaisu ja samalla voitaisi jakaa henkilöstökuluja etenkin, jos osastolle pitää palkata ruotsin kielentaitoinen myyjä erikseen.

 

Messujärjestäjä tekee varsin mittavaa markkinointia sekä ennen messuja että messujen aikana. Käytössä on valomainoksia, messulehti, esitteitä ym. joten yritykset saavat näkyvyyttä sitäkin kautta hyvin laajasti. Messuasiakkaat tutustuvat jo ennakkoon osastojen tarjontaan, joten omaan mainokseen kannattaa panostaa, kertoi eräs messuosastolla työskennellyt myyjä.

 

Vuoden 2019 messujen markkinointi yrityksille on jo alkanut ja siihen voi tutustua osoitteessa https://www.storanolia.se/english/

  

Messuterveisin,

Katja Lindholm, projektipäällikkö, Lapin Mikroyritysten kasvuverkosto -hanke

Arja Packalén, projektipäällikkö, OK#Kasvuverkosto –hanke

Martti Saarela, projektitutkija, OK#Kasvuverkosto –hanke

kommentointi suljettu.