Pitääkö aina kasvaa ja kehittyä?

Lapin AMK Mirva Juntti

Putkiasentajasetäni painoi pitkää päivää. Töitä oli enemmän kuin yksi mies olisi kohtuudella ehtinyt mitenkään tehdä. Kirkasotsaisena kauppatieteilijänä hämmästelin; miksi et ota työmiestä töihin kerran töitä on?

Setä pudisteli päätään. EI hyvänen aika hänestä ole ottamaan vastuuta toisen perheen tulosta ja elannosta. Ei. Ennemmin tekee itseään säästämättä kuin kasvaa toisen kustannuksella.

Sedän tapaisia yksinyrittäjiä ja mikroyrittäjiä on paljon. Samalla juuri heissä on merkittävä potentiaali talouskasvun puutteen suhteen. Tämä tosiasia on Suomessa laajalti tiedostettu. On tarpeen ymmärtää yrittäjän arkista toimintaa myös inhimilliseltä kannalta, sillä liian usein yrittäjien halu – tai haluttomuus kasvaa on muutakin kuin puhtaasti taloudellinen tai rationaalinen asia. 

Mikroyrittäjyyttä on tutkittu eri näkökulmista. Useat mikroyrittäjät tunnistavat ammentavansa työmotivaation ennen kaikkea liiketoiminnan onnistumisesta, ei niinkään käytännön tekemisestä. Samat tutkimukset osoittavat, että mikroyrittäjien kaksoisrooli operatiivisena työntekijänä ja yritysjohtajana asettaa haasteita sille, miten löytää riittävästi aikaa ja ideoita yrityksen kehittämistyölle. Liiketoiminnan onnistuminen kun on usein kiinni siitä, miten uutterasti yrittäjä ehtii keksiä uutta. 

Mikroyritysten kasvuverkosto-hanke on tarjonnut korkeakoulullemme näköalapaikan tutustua pintaa syvemmälle yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien ajattelutapaan. Osallistujayrityksille se on tarjonnut mahdollisuuden päästä keskustelemaan yritystoimintaansa liittyvistä ideoista ja mahdollisuuksista toistensa kanssa. Harva meistä uskaltaa kokeilla uutta pohtimatta ideaa ensin jonkun kanssa. Ja varsin harva idea on syntyessään toteutuskelpoinen, jatkokehittämiseen ja kriittiseen hiontaan tarvitaan yhteisöllistä järkeä.

Verkoston vaikuttavuus paranee, kun työskentely osataan kohdentaa kriittisimpiin asioihin. Lappilaisten mikroyritysten verkostossa tällaisiksi on nousseet digitaalisuuden kehittäminen, verkkokauppojen perustaminen sekä palvelumuotoiluun ja kansainvälistymiseen liittyvien mahdollisuuksien parantaminen. Kaikki nämä teemat ovat sellaisia, missä uskoisi lappilaisen kasvun moottorin laajemminkin piilevän.  

Setäni opetti minulle, että kasvu ei ole itsetarkoitus, vaan on täysin oikein toteuttaa itseään yksinyrittäjänä, jos se yrittäjälle on inhimillisesti parasta. Lapin tulevaisuuden kannalta kasvu on kuitenkin toivottavaa, joten on tärkeää poistaa kasvun esteitä. Tarjoamalla matalan kynnyksen mahdollisuuksia verkostoitua ja rikastaa toinen toisensa näkökulmia, voivat korkeakoulut tehdä osansa näissä talkoissa. Olen ylpeä ollessani osa tätä joukkoa!

 

Kirjoittaja toimii Lapin ammattikorkeakoulun palvelupäällikkönä ja on toiminut asiantuntijajäsenenä Lapin mikroyritysten kasvuverkostossa. Tämä blogikirjoitus pohjautuu Arenen, Unifin ja Suomen yrittäjien vuonna 2018 toteuttamaan tutkimukseen, jossa kartoitettiin yksinyrittäjien, mikroyrittäjien ja pienyrittäjien suhdetta korkeakoulujen palvelutarjontaan.

kommentointi suljettu.