Pelastavatko kasvuyritykset Suomen?

Yrittäjyyden tukeminen on tärkeä tavoite, johon myös Suomen nykyinen hallitus on sitoutunut. Toiveissa on, että kasvaessaan yritykset palkkaavat uutta työvoimaa ja samalla kiihdyttävät tehokkaasti myös talouskasvua. Kysymystä, miksi toiset yritykset kasvavat ja toiset eivät, pohtii tälläkin hetkellä laaja tukijajoukko ympäri maailmaa.

Vielä muutama vuosi sitten Suomen talouden pelastajaksi huudettiin uutta kännykkä-Nokiaa. Jostakin syytä vallalla oli käsitys, että yksi iso yritys voisi pelastaa tilanteen.

Suomen pelastus yksi suuri vai joukko pienempiä kasvuyrityksiä?

Millainen on kasvuyritys? OECD/Eurostat-määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkilöä ja seuraavien kolmen vuoden aikana työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Kuinka suuri pitää henkilöstömäärän kasvun olla, jotta määritelmä toteutuu? Minimissään tämä tarkoittaa yrityksen, jossa on 10 työntekijää, kasvamista niin, että se työllistäisi kolmessa vuodessa 17,3 työntekijää. Yrityksen työntekijämäärän kasvaessa vähintään 100 prosenttia vuodessa tarkoittaa se kolmessa vuodessa vähintään 80 hengen työllistämistä. Mistä johtuu, ettei OECD/Eurostat-määritelmä tunnista mikroyrityksiä, joita on Suomenkin yrityskannasta 93,3 prosenttia (Tilastokeskus 2014)?

Ongelmana kasvuyritysten puute

Pähkinä: Tiedätkö kuinka monta kasvuyritystä Suomessa oli vuosina 2008 - 2011?

Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen (2012) mukaan niitä oli 758 kappaletta. Kasvuyritysten osuus kaikista Tilastokeskuksen yritysrekisterin yrityksistä oli vuonna 2011 vain 0,24 %. Toisaalta niiden osuus yritysten henkilöstöstä, liikevaihdosta tai jalostusarvosta oli yli 20-kertainen. Yhteensä kasvuyritykset työllistivät noin 87 000 henkeä, niiden liikevaihdon ollessa 8 miljardia euroa ja jalostusarvon viisi miljardia euroa. Ongelmana Suomen kansantalouden kannalta on se, ettei noin kaksi kolmasosaa yrityksistä kasva lainkaan.

Vuosina 2008 – 2011 Suomessa toimi lähes kahdeksan sataa kasvuyritystä, mutta ne eivät kyenneet saamaan Suomen taloutta nousuun. Kuinkahan monta kasvuyritystä Suomessa pitäisi olla, jotta niillä olisi vanhan kännykkä Nokian tasoinen vaikutus kansantalouteen? Ojalan laskuopin mukaan niitä pitäisi olla noin 4800, jotta yritysten liikevaihto vastaisi Nokian vuoden 2008 liikevaihtoa, joka oli 50,7 miljardia. Onko liian utopistista ajatella, että Suomessa voisi olla 5000 kasvuyritystä?

Vuoden 2012 Kasvuyrityskatsaus kertoo, että kasvuyrityksistä peräti 70 prosenttia toimi palvelualoilla ja 14 prosenttia harjoitti vientiä. Yrityksien pitää aivan ilmeisesti pyrkiä tuotteistamaan palveluitaan myös vientiin. Meidän pitää ottaa oppia rakkaasta naapurista Ruotsista, jossa palveluista osataan tehdä vientituotteita.

Lisää kasvuyrityksiä Pohjois-Suomeen?

Suomessa vuosina 2008 – 2011 toimineista kasvuyrityksistä sijaitsi 88 Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen kasvuyritykset jakautuivat maakunnissa seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaalla 59 kpl, Lapissa 18 kpl ja Kainuussa 11 kpl.

Voisiko Pohjois-Suomeen syntyä ensi vuonna 200 uutta kasvuyritystä?

Pessimisti tyytyisi toteamaan, että se on mahdotonta eikä tulisi ikinä toteutumaan. Pessimistin ajatuksiin on helppo yhtyä, jos on uskominen tuoreeseen Tekesin Innovaatiotoiminnan pullonkaulat -selvitykseen. Sen mukaan kasvun pullonkaula on yrityksissä vallitseva uskalluksen puute! Selvityksessä epäillään, että suomalaiset yritysjohtajat tyytyvät vähempään eikä yrityksen johdolta myöskään löydy halua kasvaa. Minne on kadonnut Talvisodan henki, jonka avulla mahdottomasta tuli mahdollista?

Ehkä tilanne ei ole aivan niin hucc-business-19156_1280olestuttava, kuin edellä kerrottujen lukujen tuijottaminen antaa ymmärtää. Viimeaikaiset tulokset osoittavat, että asenteet yrittämiseen ovat parantuneet. Kyselyjen perusteella tiedämme, että opiskelijoiden yrittäjyysaikomukset ovat kasvussa. Lukiolaisista 81 prosenttia voisi harkita ryhtyvänsä yrittäjäksi tai pitää sitä ensisijaisena uravaihtoehtona. Ammattiin opiskelevista 19 prosenttia pitää todennäköisenä yrittäjänä toimimista, ammattiin opiskelevista 26 prosenttia haluaisi toimia yrittäjänä ja korkeakouluopiskelijoista 21 prosenttia pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä uravaihtoehtona.

Päättäjien pitää huolehtia siitä, että suotuisa kehitys yrittäjyyteen asenteisiin jatkuu, ja entistä isompi joukko nykyisistä opiskelijoista myös toteuttaa aikomuksensa.

Olemmeko onnistuneet kasvattamaan sukupolven, jolla ei ole rasitteena kielteisiä asenteita yrittäjyyteen tai uskon puutetta omiin mahdollisuuksiin? Nykynuoriso näkee mahdollisuudet aivan eri tavalla. Olkaamme siitä vanhempina otettuja.

28.9.2016

-Tutkijatohtori Kai Hänninen
Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä

Comments are closed.