Opiskelijan ajatuksia yrittäjyydestä

Yrittäjyys on noussut selkeästi entistä enemmän esille viime vuosina yliopistolla. Opintojeni aikana tiedekirjasto on muuttunut prameaksi innovaatioareenaksi, ja startup-toiminta on saanut näkyvyyttä monenlaisissa tapahtumissa. Yrittäjyyskasvatus on jopa nostettu myös osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmaa, jossa yksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteista korostaa työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Muutos yrittäjyyden korostumisessa on suuri, kun tilannetta vertaa omiin peruskouluaikoihini. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on ollut yleisesti nousussa Suomessa viime vuosina. Noin puolet työikäisistä suomalaisista kertoi havainneensa hyviä mahdollisuuksia yrittäjyyteen vuoden 2015 kansainvälisen GEM-yrittäjyysraportin mukaan. Samaisen raportin mukaan vain hieman yli kolmannes suomalaisista uskoo omaavansa yrityksen perustamiseen vaadittavan osaamisen. Yritysideoita vaikuttaisi siis olevan enemmän kuin uskoa omaan osaamiseen.

Harjoittelu tutkimusryhmässä sai pohtimaan yrittäjyyttä

Itse olen päässyt tutustumaan yritysmaailmaan hieman läheisemmin nyt kesällä tutkimusharjoittelijana Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskuksessa. Yritysten asioiden parissa työskentely onkin saanut minut pohtimaan omaa asennettani yrittäjyyttä kohtaan. Jostain syystä en ole aikaisemmin ajatellut yrittäjyyttä minulle sopivana vaihtoehtona. Tai oikeastaan en ole ajatellut koko asiaa vakavasti ollenkaan. Onkin mielenkiintoista pohtia, miksi yrityksen perustaminen ei ole tuntunut minusta todelliselle vaihtoehdolle.

Kenties tärkein syy, miksi en ole vielä harkinnut yrittämistä, on timanttisen yritysidean puute. Ajattelen, että yrityksen menestyminen vaatii erityistä intohimoa ja erityisen hyvän tuotteen tai palvelun. Minusta yrittäjän täytyy olla täysin tarjoamansa palvelun tai myymänsä tuotteen takana. Erityisesti ihailen innovatiivisia yrittäjiä, jotka ovat keksineet jotakin uutta, jolla voidaan ratkaista jokin pitkään vaivannut ongelma. Yritysidean puutteen lisäksi minua kiusaa esimerkin puute. Monien mielestä yrittäminen kulkee veressä, eikä minulla ole ollut yrittäjämallia lähipiirissä.

Yrittäjäksi alkaminen vaatii rohkeutta

Toinen tärkeä tekijä on yrittäjyyteen liittyvä epävarmuus. Jokin aika sitten eräs tuttavani kertoi minulle, että hän haluaisi perustaa oman yrityksen. ”Mahtava juttu!”, ajattelin heti. Huomasin myös ihailevani kaverini rohkeutta. Pelko yrityksen epäonnistumisesta tuntuukin olevan yksi syy, miksi monta mahdollisesti hyvääkin ideaa jää omaan pääkoppaan tai piirongin laatikkoon lojumaan. Ehkä tarvitsisin itsekin lisää itsevarmuutta ja uskoa omaan osaamiseen.

Lisäksi yritysmaailma on pitkään ollut miesvoittoinen. Suomessa yrityksiä perustavat erityisesti miehet. Sukupuoli ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan vaikuta havaittuihin liiketoimintamahdollisuuksiin. Naiset siis huomaavat yhtä paljon mahdollisuuksia, mutta nämä ideat eivät päädy yhtä usein toteutukseen. Kenties naiset suhtautuvat riskeihin miehiä varovaisemmin. Yrittäjistä naisia on tällä hetkellä noin kolmannes. Erityistä pulaa on juuri nuorista naisyrittäjistä. Toisaalta naisten osuus yrittäjistä tulee todennäköisesti kasvamaan, sillä elinkeinorakenteen muutoksen odotetaan tarjoavan uusia mahdollisuuksia erityisesti naisten yritystoiminnalle.

Yrittäjiksi lisää nuoria ja naisia

Kaverini kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan sai myös minut pohtimaan, voisinko joskus perustaa oman yrityksen. Huomaan, että oma asenteeni yrittäjyyttä kohtaan on viime aikoina muuttunut positiivisemmaksi. Nykyään ajattelen, että voisin vielä joskus toimia yrittäjänä. Ehkäpä yrittäjyyden korostuminen koulumaailmassa on vaikuttanut myös minun ajatuksiini. Nyt yrittäjyys näyttäytyy minulle kiinnostavana vaihtoehtona, josta haluan ottaa paremmin selvää. Uskon, että yrittäjyydestä tulee nuorille entistä houkuttelevampi urapolku tulevaisuudessa. Toivoisin, että erityisesti nuoret naiset harkitsisivat yrittäjyyttä entistä rohkeammin.

Katri Nikulainen
maantieteilijä, LuK
Kirjoittaja toimii tutkimusharjoittelijana MicroENTRE-yrittäjyyskeskuksessa

Hyödynnetyt lähteet:

Suomalainen, S, P. Stenholm, A. Kovalainen, J. Heinonen & T. Pulkkinen (2016).  Global Entrepreneurship Monitor: Finnish 2015 Report. Sarja A tutkimusraportteja, Turun kauppakorkeakoulu.

Vuorenpää P. & H. Palmgren (toim.) (2012). VeryNais – Naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittämishanke. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 42/2012.

kommentointi suljettu.