Mitoituksen sietämätön vaikeus

Viime aikoina olemme saaneet kuulla ja lukea, mitä tapahtuu, jos yritysten mitoitukset eivät ole sitä, mitä niiden kuuluisi olla. Hoiva-ala on malliesimerkki alasta, jossa riittävällä mitoituksella ja sen myötä osaavilla käsipareilla on merkittävä vaikutus työn laatuun ja työntekijöiden hyvinvointiin. Taloudelliseen tulokseen sillä ei välttämättä ole ollut merkitystä, vielä, mutta maineeseen sitäkin enemmän. Erityisen luonteen hoiva-alalle luo myös se, että samalla pelikentällä ovat iät ja ajat toimineet sekä julkiset että yksityiset toimijat. Se, mitä viime aikoina on uutisoitu, ei viittaa siihen, että kaikkien toimijoiden tärkein tavoite on ollut laadukas palvelu. Eräille toimijoille näyttäisi olevan tärkeämpää sijoitetulle pääomalle saatu tuotto, kuin se, kuinka hurskaisen mummolle luodaan mahdollisimman hyvä hoito ja kodinomaiset olosuhteet loppuelämäksi.

Jokaisen yrittäjän toimialasta riippumatta on suunniteltava mitoituksensa siten, että se palvelee parhaiten hänen liiketoimintaansa. Yksinyrittäjän on mitoitettava palvelunsa siten, että hän pärjää yksin. Kaikkea ei yksinyrittäjänkään tarvitse tehdä yksin. Mitä parempi yhteistyöverkosto hänellä on, sitä enemmän hän saa itselleen hyötyjä siitä. Tässä on siis kyse myös mitoituksesta, jonka yrittäjä suunnittelee itselleen sopivaksi. Työllistävän yrityksen on tärkeää mitoittaa henkilömäärä siten, että se on tehokkaasti käytössä ja jokainen tuottaa lisäarvon yritykselle. Helpoiten tämän lisäarvon saa, kun työntekijöillä on sopivat työkalut töiden tekemiseen, työn määrä on mitoitettu sopivaksi ja työnkuva on sopivan haastava. Ja mikä tärkeintä, työntekijä kokee, että häntä arvostetaan työntekijänä ja hän viihtyy.

Tulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuus nousee useassa yrityksessä avaintekijäksi resursseja mitoitettaessa. Meidänkin alueellamme osaavaa työvoimaa haetaan mm. metalli-, elintarvike- ja hoiva-alalle. Tiedän yrityksiä, jotka palkkaavat hyvän työntekijän sijoituksena tulevaisuuteen, vaikkei juuri tällä hetkellä olisikaan suurta tarvetta rekrytoinnille. He haluavat varmistaa, että heidän henkilömitoituksensa on kunnossa tulevaisuudessakin, kun väkeä poistuu työmarkkinoilta esimerkiksi eläköitymisen kautta. Rekrytointi ylipäätään voi olla haastavaa pienille yrityksille. Ruuhka-aikoina ja lomien tuurauksessa tarve lisätyövoimalle voi olla lyhytaikainen, joka lisää hyvän työntekijän tärkeyttä. Helposti käy niin, että työntekijää tuuraa poissaolon aikana yrittäjä itse, kun sopivaa sijaista ei ole löytynyt. Riski rekrytoinnin epäonnistumisesta voi kustannuksiltaan olla sama kuin ison kaupan menettäminen. Voisiko tulevaisuudessa yhteistyön tiivistäminen oppilaitoksiin olla yksi ratkaisu haasteeseen?

Mikroyrityksille tärkein käyntikortti on maine ja luotettavuus. Yritysten on osattava mitoittaa palvelunsa siten, että sen pystyy tarjoamaan sovitulla tavalla ja sovitussa aikataulussa. Mikäli esimerkiksi aikatauluista aletaan lipsua johtuen siitä, että töitä on haalittu liikaa, saattaa se vaikuttaa asiakkuuksien pysymiseen jatkossa.

Yrittäjyys on enemmän kuin liiketoiminnan pyörittämistä. Se on arvo. Yrittäjyys tarkoittaa sitä, että kantaa vastuuta ja tekee työnsä niin hyvin, että voi kertoa sen tehneensä. Yrittäjän pitää joka tilanteessa myydä sitä, mitä hän on ajatellutkin myyvänsä, vaikka asiakas ei näyttäisi huomaavan eroa luvatun ja todellisen palvelun välillä. Tällöin myös mitoitukset ovat olleet kunnossa.

 

Olli Kokander
Kehitysyhtiö SavoGrow Oy
Elinkeinoasiamies, Suonenjoki

 

kommentointi suljettu.