Mitä yhteistä on mikroyrittäjällä ja korkeakouluopiskelijalla?

 

Opiskelijolla on paljon annettavaa myös mikroyrityksille.

Tiesitkö, että suurin osa uusista lappilaisista työpaikoista syntyy mikro- tai pk-yrityksiin?

Lapin elinkeinoelämän tukipilarit, kaivos- ja metalliteollisuus, biotalous ja matkailu ja tähän liittyvät palveluyritykset synnyttävät jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluita, joissa elää ja kasvaa; yrittää. Ei tarvitse olla vain kaupunkilainen yrittäjä, joka näkee positiivisia tuulia tulevaisuudessa. Myös maaseudun yrittäjät uskovat uusien toimialojen nousuun, esimerkiksi luovien alojen, uusiutuvan energian ja biotalouden, paikallisen ruuan ja luonnontuotteiden ympärillä uskotaan olevan hyvää ”pöhinää” tulevaisuudessa.

Tuoreimman pk-yritysbarometrin mukaan Lapin yrittäjien suhdannenäkymät seuraaville lähivuosille olivat suuremmat kuin koko muussa maassa. Yrityksen kannattavuuteen uskottiin koko maata positiivisemmin. Lappilaisista yrityksistä noin joka kolmas arvioi olevansa kasvuhakuinen. Kun koko maassa noin neljänneksellä pk-yrittäjällä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla, Lapissa vastaava suhde on jopa joka kolmanneksella. Näyttäisi tosiaan siltä, että Lapin kasvun moottorina toimivat kasvuhakuiset ja ketterät mikro- ja pk-yritykset. Näin opiskelijavinkkelistä peilattuna kauhean kiinnostavalta tuo yrittäminen kyllä kuulostaa! Ehkäpä sitä voisi alkaa yrittäjäksi tai työskennellä valmistuttuaan yrittäjälle (no, tilastojen valossa, tämä voi olla hyvinkin todennäköistä). Mutta opiskelija kysyy seuraavaksi, mitä se yrittäjyys on? Missä yrittäjyyttä opitaan tai voiko sitä oppia?

Jatketaan vielä hetki tuoreimmilla pk-yritysbarometriluvuilla. Näiden mukaan lappilaiset yritykset näkivät yhtenä suurimpina työllistämisen esteinä (jos oli ylipäätänsä tarvetta työllistää, yrittäjät ovat tällä hetkellä kauhean työllistettyjä jo itsekseen tai itsessään) osaavan työvoiman saatavuuden - tämä nähtiin koko maata korkeampana haasteena. Joka kolmannes pk-yrittäjä harkitsi palkkaavansa uutta työvoimaa joko koulutus- tai oppisopimuksen kautta turvatakseen osaavan työvoiman saannin. Joka neljännes yrittäjä harkitsi palkkaavansa ylipäätänsä lisää työvoimaa, aika moni myös arvioi hyödyntävänsä vuokratyövoimaa. Useimmiten tehdyt pk-yrityksen uusiutumistoimet liittyivät erilaisiin investointeihin, henkilöstön palkkaukseen, työn uudelleen organisoitumiseen, tai uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamiseen. Pari vuotta sitten suurimmat kehittämistarpeet liittyivät markkinointiin ja myyntiin, henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen sekä mm. rahoitukseen ja talouteen. Kaikkeen sellaiseen siis, missä meillä korkeakouluopiskelijoilla voisi olla paljonkin annettavaa!

Joka kolmannes pk-yrittäjä harkitsi palkkaavansa uutta työvoimaa joko koulutus- tai oppisopimuksen kautta turvatakseen osaavan työvoiman saannin.

Näistä vakuuttavista ja vaikuttavista barometreistä voisimme todeta, että meillähän on täydellinen ”match made in heaven”: tarve ja kysyntä kohtaavat. Meitä korkeakouluopiskelijoita on aina vähän moitittu liiallisesta teoreettisuudesta. Olemme aika kiintyneitä erilaiseen kehittämiseen ja innovointiin, tykkäämme pohtia ja analysoida uusimpien trendien aallon harjalla. Olemme me varmasti aikaansaaviakin kaiken kehittämisen lisäksi. Nyt tämä potentiaalimme voidaankin valjastaa yrittäjälle hyötykäyttöön, koska kasvuhakuista yritystä kiinnostaa apukädet kehittää ja innovoida, uudet ideat ja näkemykset, kenties myös tulevaisuuden osaavan työvoiman kasvattaminen osaksi omaa tai toisen yrittäjän työvoimareserviä. Ja miksipä ei kuka tahansa yrittäjä haluaisi yrittäjäkärpäsen purevan opiskelijaa siten, että saisi tästä ehkä tulevaisuudessa myös yrittäjäkollegan ja hyvän verkostokumppanin. On hyvä myös korostaa, että kotipesämme - yliopisto ja korkeakoulu, tarjoavat lisäksi yrittäjille paljon tartuttavia mahdollisuuksia ja toimivat tukena(mme) ja tukena(nne) erilaisissa yhteistyökuvioissa.

Mikä meitä sitten estää yhteistyön tiivistämisessä vaikka heti? No, eihän yrittäjän arki oikeasti ole ihan joka päivä yhtä kasvumyönteistä ja positiivisin fiiliksin täytettyä. Esimerkiksi, barometrit myös kertovat, että pari vuotta sitten lappilaiset pk- yritykset arvioivat suurimmiksi kehittämisensä esteeksi kilpailun, kustannukset, osaaminen ja tekijät. Kun on pienet resurssit, on selvää, että kaikki resurssit pitää hyöty käyttää. Aika on aina rahaa. Sekin on selvää, että ei kaikki kokeilut ja yhteistyökuviot aina voi onnistua, mutta pienellä yrityksellä ei useimmiten oikein olisi riskiä vain yrittää, vaikka yrittäjä onkin. Mutta silti, kannustaisimme tiivistämään verkostojamme ja hyödyntämään toisiamme yhä enemmän. Meitä molempia kiinnostavat samat asiat, vain ehkä kolikon toiselta puolelta tarkasteltuna. Ja blogitekstin otsikkoon palataksemme, onhan meissä (yrittäjät ja opiskelijat, ehkä myös korkeakoulutkin) paljon yhteistä ja samaa: luomme tulevaisuutta.

Tämän lyhyen johdattelun jälkeen haluaisimmekin nyt hieman haastatella teitä, oman mikrobarometrimme merkeissä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita liitätte korkeakouluyhteistyöhön. Millaisia potentiaalia näette tässä vai näettekö? Mikä meitä estää yhteistyön tiivistämiseen vai estääkö mikään? Mitä te toivoisitte yhteistyötä, nyt ja jatkossa? Ylipäätänsä, millaisia fiiliksiä teillä on tämän suhteen? Lupaamme, että kysely ei vie teiltä liikaa aikaa (maksimissaan 10 minuuttia), ja pohja on helppo täyttää. Vastaatte kyselyyn nimettömänä, ja emme tule käyttämään vastauksianne muuhun kuin tähän tarkoitukseen: kurssisuorituksemme lunastamiseen ja aitoon mielenkiintoon lisätä yritys- ja korkeakouluyhteistyömahdollisuuksia myös tulevaisuudessa - entistä enemmän teidän, mikro- ja pk-yrittäjien, tarpeet huomioiden.

Tästä klikkaamalla pääset kyselyyn.

Laura Enbuska-Mäki ja Kalle Tikkanen,
Johtamisen maisteriopiskelijat, Lapin yliopisto

* Lähde: Taloustutkimus Rural Barometer 2014; Yritysbarometri 1/2019; Lapin liitto 2019

 

kommentointi suljettu.