MicroENTRE:n tutkimusta esillä IAIC -konferenssissa

MicroENTRE:n tutkijatohtorit Mirja Väänänen, Kyllikki Taipale-Erävala, Katariina Ala-Rämi ja Ulla Lehtinen esittelivät perjantaina 9.8.2019 tutkimustuloksiaan neljättä kertaa järjestetyssä International Agriculture Innovation Conferencessa (IAIC 2019) Oulussa. Konferenssi keskittyi tänä vuonna maataloutta koskeviin innovaatioihin, yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen, ja se järjestettiin ensimmäistä kertaa Euroopassa.

TkT Mirja Väänänen esitteli puheenvuorossaan tapaustutkimusta maatalousalan pk-yrityksistä. Tutkimus keskittyi yritysten johdon käsityksiin yritysten vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista. Harvaan asutuilla alueilla sijaitsevat yritykset kohtaavat monet taloudelliset ja sosiaaliset muutostrendit suurten kaupunkien yrityksiä vahvemmin. Tutkimus ehdotti tuloksenaan mm. suuntaviivoja sille, miten kyseiset muutokset voidaan kääntää vahvuuksiksi yritysten toimintamalleissa.

TkT Kyllikki Taipale-Erävalan esitys keskittyi harvaan asuttujen (HA) alueiden taloudellisen rakenteen vahvistamiseen nuorten yrittäjyysvalmiuksien kannalta. Vaikka HA alueet kärsivät kapeasta elinkeinorakenteesta ja maaltamuutosta, moni haluaa nykyisin asua maalla, kunhan esim. yhteys-, ja tietotekniikkaverkot ovat kelvolliset. Yrittäjyyskasvatuksen keinoin alueille on mahdollista saada lisää liiketoimintaa. Vertailtaessa HA alueen ja kaupunkikeskustan 15-16 vuotiaiden (9.lk) nuorten yrittäjyysominaisuuksia selvisi, että HA alueen nuoret ovat mm. innovatiivisempi, luovempia, päämäärähakuisempia kuin saman ikäiset kaupunkinuoret. HA alueiden nuoret voivat täten lisätä taloudellista kehitystä, ja hyödyntää yrittäjyysmahdollisuuksia esim. matkailussa ja digi-maataloudessa.

TkT Ulla Lehtinen puhui aluksi kestävän toimitusketjun johtamisen vaikutuksista maataloustuotteiden elintarvikealan vientiin. Kestävän kehityksen tuotteet voivat sisältää kilpailuedun ulkomaiden markkinoille pyrittäessä. Esityksessä kuvattiin monipuolisesti kestävän kehityksen eri piirteitä ruuantuotannossa, kuten laatustandardien noudattamista ja erilaisia merkkejä osoittamaan tuotteen alkuperää.

Lopulta Lehtinen ja FT Katariina Ala-Rämi kertoivat Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttöön liittyvistä mahdollisuuksista kaivostoiminnan päättymisen jälkeen erityisesti maatalouden näkökulmasta. Geotermisen energian hyödyntäminen lämpöenergian lähteenä, erilaisten ruokakasvien kasvattaminen ja sirkkaviljelmän ylläpitäminen ovat kaikki esimerkkejä kaivoksen uusista potentiaalisista käyttötavoista. Kaivos on myös erinomainen paikka energia-alan yritysten tutkimustyön tekemiseen.

kommentointi suljettu.