Kymenlaakson mikro- ja pk-yritykset kaipaavat arvostusta työlleen

Kymenlaakson ja Seinäjoen seutukuntien yrittäjyyden ulkoisia ominaispiirteitä käsittelevässä vertailututkimuksessa selvisi, että kymenlaaksolaiset mikro- ja pk-yritykset kokevat saavansa vähemmän arvostusta kuin vastaavat yritykset Seinäjoen seutukunnissa. Lisäksi Kymenlaakson mikro- ja pk-yritykset kokevat jääneensä huomioitta alueensa elinkeinostrategiassa ja sen laadinnassa. Samoin yritysten mielestä Kymenlaaksossa elinkeinotoimijat keskittyvät pikemmin uusien yritysten hankintaan paikkakunnalle kuin kauemmin paikkakunnalla olleisiin yrityksiin. Elinkeinotoimistojen väki nähtäisiin myös mieluusti liikkuvan enemmän kentällä omalla toimistolla istumisen sijaan.

Kymenlaakson ja Seinäjoen seutukuntien mikro- ja pk-yrityksien sisäisiä ominaisuuksia vertailussa ilmeni, että molempien alueiden yrittäjien yrittäjyysominaisuudet, mm. riskinottokyky, innovatiivisuus ja epävarmuuden sietäminen ovat samalla tasolla. Samoin yrittäjyysosaamisessa, mm. liiketoiminnan uudistamisessa ei ollut eroavaisuuksia alueiden yrittäjien välillä.

Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön rahoittamaan, huhti-toukokuussa 2019 tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 140 mikro- ja pk-yrittäjää. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mistä johtuvat useissa eri yrittäjyysselvityksissä ja -tutkimuksissa esiintyneet erot Kymenlaakson ja Seinäjoen seutukuntien välillä. Seinäjoen seutukunta on tunnettu yrittäjyysmyönteisyydestään, ja vastaavasti Kymenlaakson seutukunnat ovat saavuttaneet yrittäjyystutkimuksissa heikkoja tuloksia.

Vertailemalla alueiden yrittäjyyden ominaispiirteitä voidaan tunnistaa yrittäjyyttä edistäviä tekijöitä.

Perustamissyyksi useimmin Seinäjoen seutukunnissa mainittiin hyvä liikeidea (41 %), kun taas Kouvolan seudulla yrityksen perustamista perusteltiin pitkäaikaisella haaveella/toiveella (39 %), ja itsensä työllistämisellä (39 %). Seinäjoen seutukunnissa yli neljäsosa (28 % vastaajista) esitti yhtenä motivaationtekijänä yrityksen perustamiseen olleen vapaus, eli että ei haluta olla kenenkään komenneltavana.

Yrityksen paikkakuntavalintaan vaikutti Kymenlaaksossa eniten se, että yrityksen asiakkaat olivat valmiina paikkakunnalla (41 % vastaajista). Paikkakunnan valintaan vaikuttaa molemmilla alueilla kuitenkin eniten henkilökohtaiset syyt. Kunnan tai kaupungin talouden tilalla ei ollut vaikutusta yrityksen sijoittumiseen.

Tutkimuksessa yllätti yrittäjien vapaiden kommenttien lukumäärä, joita tuli kaikkiaan 216 kappaletta, eli keskimäärin hieman yli 1,5 per vastannut. Tämä kertoo myös osaltaan mikro- ja pk-yrittäjien halusta tulla kuulluksi yrittäjyyttä liittyvissä asioissa. Mikroyrityksiä (1-9 henkilöä, < 2 milj. euron liikevaihto) on kaikista yrityksistä lähes 95 %. Kansantalouden kannalta mikro- ja pk-yritysten osuus bruttokansantaloudesta on noin 40 %.

Tutkimuksen perusteella heikosta yrittäjyysilmapiiristä ja -ilmastosta kärsivien alueiden tulisi panostaa olemassa olevien mikro- ja pk-yrityksiin kohentamalla julkisten palveluiden saavutettavuutta ja nopeutta, ja mahdollistamalla mikro- ja pk-yrittäjien vertaistuki.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Kyllikki Taipale-Erävala, kyllikki.taipale-eravala@oulu.fi

Oulun yliopisto, MicroENTRE Mikroyrittäjyyskeskus

+358 50 576 5764

kommentointi suljettu.