Kolme mikroluokan kaverusta matkalla maailmalle

”Kolme mikroyrittäjää istui nuotiolla. Yksi parsi toisen sukat, toinen hieroi kolmannen hartiat, kolmas keitti ensimmäiselle kahvit. Jokainen maksoi toisilleen kympin ja kymppi kiersi täyden kierroksen. Mikä järki? Bruttokansantuote kasvoi kolmella kympillä!”

Suomessa on hartaasti toivottu, että mikroyritykset laajentaisivat Suomen viennin kapeaa pohjaa. Syy löytyy edelliseltä nuotiolta. Kansakuntamme kilpailukyky ei hartioiden hieronnalla etene mihinkään.   Kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen on erittäin tärkeää kansalliselle kasvulle. PK-yritysbarometri osoittaa, että vientiponnisteluissa menestyminen tuo lisäarvoa myös itse yritykselle, sillä vientiä harjoittavat yritykset ovat keskimääräistä kannattavampia ja nopeammin kasvavia. 1

Ainakaan toistaiseksi toiveet eivät ole käyneet toteen.

Tullin (2019) julkaisema katsaus kertoo, että Suomen vienti on edelleen vahvasti suuryritysten vastuulla. Suurten eli yli 250 henkeä työllistävien yritysten osuus viennistä oli 85 prosenttia ja pk-yritysten vain 15 prosenttia. Mikroyritysten vienti on sentään hieman kasvanut, mutta kokonaisviennistä niiden osuus on aivan marginaalinen runsaan prosentin mittakaavassaan 1.

Pk-yritysten osuus viennistä on Suomessa selvästi muita Pohjoismaita heikompi. Tanskassa yli 40 prosenttia viennistä tulee pk-yrityksistä. Norjassa ja Ruotsissakin pk-yritysten osuus on yli 30 prosenttia 2.

Mikroyritysvaltainen Pohjois-Suomi ei paranna tilastoja. Oulun Yliopiston Oulun eteläisen instituutin vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan vain noin 10% Pohjois-Suomen mikroyrityksistä harjoitti vientiä 3.

Lapin Mikroyritysten kasvuverkosto on osoitus, että mikroyritysten kasvun ja viennin mahdollisuuksia on kuitenkin mahdollista vahvistaa. Pk-yritysten viennin esteitä tarkastellussa raportissa osoitettiin, että kyse ei ole kasvuhalun puutteesta, vaan toimintaympäristön tavasta tukea vientiponnisteluja 4. Vientiin kannustavassa toimintaympäristössä on tarjolla erilaisia palveluita, ulkoista rahaa ja joustavia tapoja työllistää uutta työvoimaa. Verkostojen merkitystä on myös syytä korostaa – onhan vientimarkkinat monella tapaa  mielekkäämpää avata yhteistyöllä yksin puurtamisen sijaan.

Selvää on, että yhteistyö ei itsessään vie kuitenkaan ketään maarajojen ulkopuolelle. Kansainvälistymisestä haaveilevan yrityksen on osattava ajatella liiketoimintaansa uudella tavalla. Business Finlandin (2018) selvityksen mukaan yritys tarvitsee kasvu- ja kansainvälistymishalukkuuden lisäksi yhdeksää muutakin resurssia päästäkseen kansainvälisille markkinoille. Vahvuudet voidaan liittää paitsi myytävään tuotteeseen (tarjottavan ratkaisun innovatiivisuus, skaalautuvuus ja monistettavuus, sen markkinapotentiaali ja markkinan kasvunäkymät ja ratkaisun integroituminen asiakkaan arvoketjuun), myös siihen, millä tavalla yritys itsessään operoi (asiakaskeskeisyys, tiimin monipuolinen osaaminen ja vahva myyntiosaaminen, riskinottohalukkuus ja –kyky sekä yrityksen jatkuva kehittäminen). 5

Mikroyritysten kasvuverkoston myötä syntyneet vientikokeilut ovat vahvistaneet käytännössä tutkimustuloksen, että mikäli yritys osaa hyödyntää toisten yritysten osaamista, toteuttaa rohkeasti nopeita tuote- ja palvelukokeiluja ja testata ideoita esimerkiksi messuilla tai verkkotestausalustoilla, se onnistuu keskimääräistä paremmin kansainvälistymispyrkimyksissään 6. Tutkimusjohtaja Matti Muhos haastaa suomalaiset mikroyritykset luopumaan liiasta varovaisuudestaan ja tavasta tehdä ensin tuote valmiiksi ja vasta sitten miettiä kaupallistamista. Ensimmäinen askel kohti kansainvälisiä markkinoita voikin olla vain rohkea päätös ottaa asiakas käyttäjälähtöisesti mukaan ja yhdistää voimat toisen samaa unelmaa haaveilevan yrityksen kanssa.

Päätös lähteä mukaan ensimmäiseen mikroyrityksen kasvuverkoston ydinryhmäiltaan voi aloittaa kansainvälisen kasvun. Lappilaisista mikroyrityksistä kun on tottavie enempäänkin kuin toistemme hartioiden hieromiseen!

Raimo Pyyny

Projektipäällikkö
Lapin ammattikorkeakoulu
Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala TKI

 

1) Suomen Yrittäjät. 2019. PK-yritysbarometri. https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12019-602559

2) Lahtinen, H., Haila, K., Purhonen, P., Salminen, V. & Halme, V. 2017. Vertailu viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimintamalleista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslia. https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/8_loppuraportti-kansainvalinen-vertailu-final.pdf/a19d928f-6a34-4d6f-9726-9ed54d6a0bea/8_loppuraportti-kansainvalinen-vertailu-final.pdf.pdf?version=1.0

3) Hänninen Kai. 2016. Kaleva Yläkerta-artikkeli 28.12.2016 (354/2016, 002816-52). K2 s.38, ISSN 0356-1356.)

4) Suomen Yrittäjät. 2015. Pk-Yritysten vienti. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/migrated_documents/erillisselvitys_vienti.pdf

5) Business Finland. 2018. 10 tekijää tunnistaa yrityksen menestyminen, Business Finland Impact Brief 1/2018. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogs/2018/jari-hyvarinen-pk-yritysten-kasvun-evaat--10-tekijaa-menestykseen/

6) Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Pk-yritysten vienninedistäminen. Pk-yritysten vientiedellytysten edistäminen vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa. TEM/2105/07.10.01/2017. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-151805.pdf 

Comments are closed.