IHMINEN LOMALLA

Ihminen on lomalla. Ihminen kuvaamassa itseään hiekkarannalla, mökkilaiturilla, kesäfestareilla tai oman punaisen torpan reunamilla. Ihminen somettamassa, ihminen viestimässä, ihminen ilmoittamassa koko maailmalle: olen olemassa täällä punaisen torpan reunamilla, vaikka fyysisesti minua ei näy työpaikalla seuraavaan kuukauteen. Ehkä karrikoitua, mutta osin myös totta. Läsnäolemisessa on oma vaikeutensa, mutta hiljentymisestä ja hiljaisuudesta voi löytyä paljon ammennettavaa.

Mikroyrittäjiä haastatellessa olen törmännyt usein kiireeseen. Kun olisi ideoita, ajatuksia, luovuutta, mutta ei aikaa ideoiden toteuttamiseen. Mikroyrittäjät ovatkin monialaosaajia ja –taitureita. On hanskattava yrityksen perustaminen, yrittämiseen liittyvä byrokratia, on hankittava mahdolliset liiketilat, tehtävä mainontaa, markkinointia, ehkä palkata työntekijöitä. On ymmärrettävä henkilöstöhallinnosta, verotuksesta, brändätä, kouluttautua ja verkostoitua. Listaa voisi jatkaa vielä pitkään.

Jokainen ihminen, yrittäjä tai palkkatyöläinen, tarvitsee tilaa ajatella. Olen huomannut, että kiire on luovuuden pahin vihollinen. Mutta kun ajatukset pääsevät vapaasti virtaamaan, alkaa kuin huomaamatta nousta uusia ideoita. Uudet alut ja uudet polut asuvat yleensä näissä hiljaisissa rauhoittumisen hetkissä.

MicroENTRE:n yritysverkosto toimii paljolti myös luovuuden kohtaamispaikkana: kun jaetaan ja opitaan toisilta, vältetään ehkä joitakin yrittäjyyden karikoista. Verkostoitumisen ei tarvitse olla pakkopullaa. Se voi olla paikka, joka luo ajan ja tilan omien ideoiden jatkojalostukseen. Olet lämpimästi tervetullut mukaan ydinryhmätoimintaan! (https://www.microentre.fi/yritysryhmat/)

Ihminen siellä, käytetäänkö edes osa tästä kesästä aivojen lataamiseen, kropan nollaamiseen ja tekemättömyyden tuomaan ajattomuuteen. Olisiko se sopiva palkka, kun olemme jälleen selättäneet yhden pimeän ja hyisen talven?
Köllötellään rannalla, annetaan kesätuulen humista korvissa. Heilutellaan varpaita kalojen syöttinä auringon lämmittämässä rantavedessä. Istutaan ja ihmetellään, katsellaan ohi lipuvia hattarapilviä. Nautitaan kesäaamujen tuoreista tuoksuista. Unohdetaan hetkeksi kännykät ja some.
Ja annetaan läsnäolon riemun viedä.

Heli Kurikkala


Kirjoittaja toimii projektitutkijana Luovat ratkaisut -hankkeessa Oulun yliopistossa, MicroENTRE:n tutkimusryhmässä. Koulutustausta on kasvatustieteiden maisteri, opettaja ja opinto-ohjaaja. Kolmannen vuoden väitöskirjatutkija, erityisosaamisena perheyrittäjyys ja johtaminen. Mikroyrittäjä vuodesta 2013. Tuleva työnohjaaja, jonka intohimona on kirjoittaminen ja ihmisten välinen dialogi.

 

kommentointi suljettu.